Henkilökuvassa Jarkko Suominen, palvelupäällikkö
Terve Jarkko, mitä tekee Descomin palvelupäällikkö?
Palvelupäällikkö keskittyy asiakkuuden ja palvelunhallinnan kehittämiseen ja palvelun tuottamiseen asiakkaalle. Minulla on käytännössä yksi iso portaaliasiakas, yleensä palvelupäälliköillä Descomissa on useampia asiakkuuksia. Työni on kehittää palvelua ja pitää samalla huolta, että asiakkaan tukipalvelut ja kaikki portaalin kehittämiseen liittyvät projektit toimivat ja etenevät sovitulla tavalla.
Millainen on tyypillinen palvelupäällikön työpäivä? Vai onko sellaista?
Kuten arvata saattaa, tyypillistä työpäivää ei ole. Koska työskentelemme teknisten järjestelmien parissa, päivän mittaan tulee eteen kaikenlaisia yllättäviä asioita, joita pitää ratkaista nopeasti. Sanoisin karkeasti, että puolet työstäni on asiakaskontakteja, ja toinen puoli oman porukan johtamista ja koordinointia. Ja itse asiassa vain laskutuspäivät kerran kuukaudessa ovat suurin piirtein samanlaisia.
Mikä on haastavinta palvelupäällikön työssä?
Haastavinta on ajankäytön hallitseminen. Palvelun tekniset ongelmat on ratkaistava nopeasti, koska palvelun on toimittava koko ajan. Mukavinta työssäni on ehdottomasti se, kun saamme homman toimimaan ja asiakas on tyytyväinen. Ja näitä hetkiä on onneksi usein, koska meillä on ammattitaitoinen ja hyvä tiimi, jonka kanssa on mukava tehdä töitä. Meillä on noin 15 henkilön tiimi, joten hommia ei tarvitse tehdä yksin.
Mikä olisi mielestäsi tärkeää, että yritykset ottaisivat huomioon portaalien kehittämisessä?
Mielestäni yritysten olisi aika uskaltaa ajatella pidemmälle ja unohtaa ”portaali on pelkkä viestintäkanava” -ajattelu. Liian moni yritys tavoittelee vain pientä uudistusta ilmeeseen tai sisältöön, kun koko näkökulman voisi kääntää aivan toisin. Nykyään portaaleihin pystytään integroimaan vaikka mitä, sosiaalisen median työkaluista ja työnohjausjärjestelmistä lähtien. Tavoitteena pitäisi aina sellaisen portaalin kehittäminen, joka todella palvelee parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen tarpeita.
Mitä yritykset eivät yleensä ota riittävästi huomioon, mikä usein unohtuu?
Asiakkaan olisi hyvä olla avoin ja antaa tilaa myös innovoinnille. Joskus asiakkaalla on jo alkumetreillä vahva tekninen näkemys siitä, millainen järjestelmä halutaan. Me taas haluamme pikemminkin tietää mitä järjestelmän pitää tehdä ja mitä siltä halutaan. Sen jälkeen järjestelmän tekniset ratkaisut tulevat luonnollisesti seuraavina. Tärkeää ylläpidon kannalta on, että järjestelmän kokonaisarkkitehtuuri on sellainen, että sitä pystytään hyvin kehittämään myös jatkossa.
Descom on myös verkkokauppojen osaaja, shoppailetko itse netissä ja mikä on suosikkikauppasi?
Kyllä, shoppailen myös netissä ja kalastukseen liittyvät verkkokaupat ovat suosikkejani. Mitään yhtä ja tiettyä verkkokauppasuosikkia minulla ei ole, vaan käytän tarpeesta riippuen eri verkkokauppoja.
Aivan, sinä oletkin perhokalastuksen Suomen mestari! Kerro vähän enemmän harrastuksestasi.
Aloitin perhokalastuksen 14-vuotiaana nassikkana Keuruulla. Keski-Suomi on mitä parhaimpia paikkoja perhokalastajalle, täällä on paljon erittäin hyviä paikkoja. Itse kalastan pääasiassa taimenta, harjusta ja kirjolohta. Paras aika näiden kalastukseen Suomessa on toukokuulta syyskuulle.
Harrastus on vienyt minua mukanaan myös ympäri maailmaa, ja perhokalastuksen MM-kisoihin olen päässyt osallistumaan jo seitsemän kertaa. Yksi mieleenpainuvimmista kalastuskokemuksista oli Uusi-Seelanti, missä maisemat ovat varsin hulppeat, kalavedet hienot ja hyvän kokoista kalaa on paljon. Vastaavanlaisia paikkoja hieman lähempänä ovat Itävalta ja Slovenia.
Millä tänä vuonna otettiin Suomen mestaruus?
Tänä vuonna kisa käytiin 10.–11.9. Tervossa Äyskoskella ja Kuopiossa Iso-Valkeisella. Suomen mestaruus tuli pitkälti paikallistuntemuksen avulla, koska molemmat paikat ovat minulle ennestään tuttuja. Kilpailukokemuksen osuutta ei sovi tietenkään vähätellä. Perhokalastuskilpailussa ratkaisevat sijoitukset jaksoilla. Jaksojen sijoitukset ratkaistaan kalojen kappalemäärän ja mitan perusteella. Tänä vuonna voitto tuli 11 kalalla, jotka olivat pääasiassa harjuksia ja kirjolohia.
Lue Jarkon blogista millaista oli Lontoossa IT Service Management Forumin järjestämässä itSMF UK 2011 konferenssissa.
